Vain
muutaman askeleen päässä
mustana
vesi, murhe
Silloin
ihmettelin
miksi
reitittömän veden yllä
välkkyi
yksinäinen majakka
myöhemmin
ymmärsin
sen olisi
pitänyt johdattaa
onneton
eksynyt toivottomasti rakastunut
tumman veden
toiselle puolen
pois päivien
pyörteistä
joiden
kulkuun minulla ei valtaa
yhä ne
vievät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti