I
Kirjoitin
sinulle nipun runoja
hataria
luonnoksia
liian
kevyitä sanoja
Yritin vain
kertoa
kuinka hymysi säteilee katseestasi
sydämeeni
asti
Aurinkosi valaisee minut
ilman varjoja
II
Kaksi
levotonta neljätoistavuotiasta
Päivänsäde
ja Menninkäinen
ja nippu ensiksi
mainitun
suunnattoman tuskan
luomia runoja
Kaksi levotonta
kaksikymmentäkaksivuotiasta
ei enää nimiä,
kielikuvia
mutta yhä nippu
runoja
joita kirjoitan
kurkottaakseni sinuun
ihonmitan päähän
III
Minulla ei tule
koskaan olemaan riittävästi sanoja
kaikkiin näihin
rakkaudentunnustuksiin
Mutta minä
tiedän
että sinä
tiedät
Ja ehkä
juuri siinä on yhteisen olemassaolomme perusta
että vaikka
kuinka haemme sanoja
ne kaikki ovat tarpeettomia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti